Rohkeammin, kovempaa, korkeammalle. 10 tapaa ohittaa itsepetos.

Mitä ovat sinun keinosi kohdata vaikeuksia? Menetkö näkyvillä mieluusti piiloon toisilta esimerkiksi jonkinlaisen käyttäytymismallin, toiminnan tai vaikkapa puhelimen selailemisen taakse?

Haetko turvaa jostain sellaisesta minkä tiedät olevan kaikkien ympärilläsi olevien ihmisten hyväksymää?

Pelkäätkö olla eri mieltä toisten kanssa?

Ratkaiseeko uusi ostettu vaate, uudet meikit tai mahdollisesti uusi tietokone, älypuhelin, proteiinipirtelö, huonekalu tai jokin muu uusi sisustuselementti jotain sellaista minkä haluat pitää toisilta piilossa kaikin mahdollisin keinoin?

Et ole tässä asiassa aivan yksin. Itseasiassa – trendinä ihmisten epävarmuus omaa mielensisäistä eheyttä kohtaan alkaa olemaan epidemian tasolla. Mistä on kyse?

Silmien peittäminen. Häpeä. Hienot vaatteet. Pelko. Elekieli. facepalm. Nuoriso. Yhteiskunta

Liikunta on tervettä. Kaikki liikunta tekee oikeassa määrin hyvää yksilön hyvinvoinnille. Tämä siis silloin, kun liikunta pysyy terveissä rajoissa, eikä esimerkiksi muutu pakkomielteiseksi itsensä rikki repimiseksi. Silloin puhutaan jostain muusta. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna liiallinen itsensä treenaaminen, lihaksien kasvattaminen, kuntoilu voi omalta osaltaan kertoa myös siitä minkä verran yksilö tuntee olonsa turvalliseksi.

Turvallisuus tarkoittaa ennenkaikkea erilaisten vaaratilojen ja uhkaavien kokemusten, tekijöiden, osatekijöiden ja niiden liitännäisten ymmärrettyä poissaoloa.
Samaa voidaan todeta myös psykologista kokemusta sekä niiden poissaolosta. 
Turvallisuus esiintyy siis ilmiönä kaikkialla, missä esiintyy jonkinlaista vaaraa.

Yhteiskunta ja maailma, jatkuvine Sosiaalisen median yhteyksineen on kaikkea muuta kuin turvallinen paikka. Tai – näin psyykeemme meille kertoo. Se mitä turvattomuus saa meidät tekemään on kuitenkin paljon mielenkiintoisempaa. Koska me emme tunnista turvattomuuden lähdettä suoranaisesti, toimimme tässä asiassa jotenkin poikkeuksellisest. Me emme suinkaan pakene paikalta – vaan pikemminkin menemme piiloon sinne missä muutkin ovat; me sulaudumme osaksi isoa kokonaisuutta, menemme toisten luokse, käperrymme yhteisen roolimallen alle ja ”maastoudumme” massaan. Mutta yksilötasolla tämä tarkoittaa dramaattisia käyttäytymisen muutoksia.

muotivaatteet. nuorisomuoti. paidat ja housut. hieno kello. naisten vaatteet. miesten vaatteet. muoti. fashion. style. blogit.


Tunteena yksilötasolla turvattomuus voidaan liittää helposti mutta myös yleistäen tulossa olevien tapahtumien tai tapahtumaketjujen ennustamattomuuteen eli epävarmuuteen. Tämä tarkoittaa hieman kansankielisemmin, että ihminen/yksilö alkaa varustautua, varautua ja valmistautua epävarmuustekijöitä vastaan – kaikin mahdollisin keinoin, jo paljon ennenkuin mitään oleellista on tapahtunut. Tämä tarkoittaa mm. ylimitoitettua treenaamista, piiloutumista toisten joukkoon ja laumakäyttäytymisen ylimitoitettuja häiriöitä. Ulkoisesti tämä näkyy mm. maanisena tuhlailuna, maanisena pyrkimyksenä hakeutua samankaltaisuusasemaan muiden kanssa tai eroavaisuuksien kiinni kirimisenä muihin kanssaeläjiin nähden.

urheilu. bodybuilding. Kamppailulajit, jooga ja tanssiminen. frisbeegolf. Kaupunkipyörät. Hyvinvointi. Spinning. Kuntosali. Sali. Voimannosto. Lihas. lihakset.

Kuinka ohittaa itsepetos?

Mikä on itsepetos? miten sitä kannattaisi luonnehtia?

Kaikentietävä Wikipedia toteaa itsepetoksen tarkoittavan sanatarkkaan, että

Itsepetos on tilanne, jossa ihminen ei-tietoisesti tulkitsee todellisuutta halujensa ja toiveidensa mukaisesti vääristellen totuutta ja lopulta uskoen unelmaansa. Vääristellyn käsityksen avulla voi välttää tuskan, jonka oikea tieto aiheuttaisi.”

Tämä on oikeastaan varsin pätevä lähtökohta itsereflektiolle ja sille, miten itsepetoksen harhan ohittaminen voidaan aloittaa. Tosiasiassa kaikentietävä wikipedia ei jätä itsepetoksen määritelmää ihan tuohon. Jatko aiemmalle kuuluu seuraavasti:

Ensisijaisesti itsepetos kohdistuu yleisesti tavoiteltuihin ilmiöihin, kuten haluun onnistua ja olla rakastettu, mutta myös riippuvuuksista kärsivä pettää usein itseään. Itsepetos voi tuoda ihmiselle lohtua. Se liittyy teeskentelyyn, valehteluun ja heikkotahtoisuuteen. Vasta kun petos on päättymässä, pettäjälle alkaa paljastua paitsi se, miten asiat todella ovat – -”

Maslowin tarvehierarkiaan löyhästi nojaten turvallisuuden tunteen vaarantumisesta voidaan todeta, että se on tila jossa yksilö tuntee todennäköisesti olonsa varsin usein kaikinpuolin turvattomaksi, mikäli lähitulevaisuuden uhkakuvat tai mahdollisesti itsenäisyyttä koskevat tekijät ovat vaikeasti ennustettavia tai -ymmärrettäviä. Tällaisissa tilanteissa yksilö saattaa kokea olonsa usein varsin turvattomaksi – ja yleensä enemmän kuin mitä järkevästi ajatellen olisi tarpeellista. 

riippuvaisuus. haaksirikko. muoti. body. halu. tarve. toiveet. uskomukset. wikipedia. itsepetos.

Itsepetoksessa kyse on kuitenkin usein niinsanotusta sosiaalisesta riippuvuudesta. Sosiaalinen riippuvuus tarkoittaa ryhmän tai kontekstiryhmän, sosiaalisen kontekstin luoman paineen alla muodostuvaa riippuvuutta. Tällä voidaan viitata käyttäytymismallina mm. tupakanpolttoon, trendeihin, päihteiden käyttöön tai sosiaalisesti perusteltuihin mielenterveyden häiriöihin, kuten joissakin dissosiaatiotyyppisissä oireissa – jotka kehittyvät kaveriporukan tai sellaisen kontekstiryhmän toiminnan kautta – jonka osaksi itsensä halutaan mieltää tai miellettäväbn. Tässä ollaan siis sosiaalisesti riippuvaisia ryhmästä. Sosiaaliseen riippuvuuteen voidaan myös rinnastaa tiukan uskonnollisen ryhmän sisäisen kurin, tai esim. tiukan kurin sanelemien muiden käytänteiden sokea seuraaminen ja näiden ylläpitämää sosiaalista riippuvuutta, josta on vaikea irrottautua.

Itsepetoksen lopettamisen kymmenen kohdan mantra on kuitenkin helposti sisäistettävissä. Tämä ei ole kaikkien kohdalla toimiva kysymysten sarja, mutta kuitenkin jotain mistä kannattaa lähteä liikkeelle:

  1. Lopeta itsepetoskäyttäytyminen
  2. kysy itseltäsi – kenen toivetta olet täyttämässä
  3. kuulostele tunteitasi siitä, mitä uskot saavuttavasi itsepetokseen nojaavalla käytökselläsi. Onko käyttäytymisesi perusteltu esim. toisten miellyttämisellä?
  4. mitä todella olisit saavuttanut, jos saavuttaisit sen hetken, kun olet saanut kaiken sen – mitä nyt olet keräämässä?
  5. mitä sen hetken jälkeen kun ”olet perillä”.
  6. tukeeko perille pääseminen tämän hetkistä tavoitettasi?
  7. saako tavoitteesi sinut haluamaan enemmän kuin mihin olisit nyt tyytyväinen?
  8. kuka voisi olla se taho, joka epäilee sitä, että tavoitteesi saavutettuasi olisit onnellinen?
  9. miltä sinusta tuntuu kun huomaat valehtelevasi itsellesi?
  10. Mikä sinulle lopulta riittää ja kuinka vähään olisit aluksi tyytyväinen?
Advertisements

Vastaa